Reissussa ja epäsäännöllistä elämää viettäessä järkevä syöminen on %&/€#n vaikeaa.

Hotelliaamiaiset: vähän tätä, vähän tuota. Ei ole ruisleipää, ei maustamatonta jogurttia, ei hedelmiä. Sitä vastoin vehnäleipää, tuoremehuja, joiden "tuoreudesta" ei ole varmaa tietoa, sokeroituja jogurtteja ja suklaamyslejä, Nutellaa (jota langanhoikka kollega vieressä lappaa aamiaisleivälleen, onneksi en itse ole vielä onnistunut addiktoitumaan mokomaan töhnään) ja mahdollisesti jotain kakkuja ja pullia. Kiloklubin indikaattoripallot kaikki punaisina liian sokerin, liian vähäisten kuitujen ja kasvisten sekä vääränlaisten rasvojen takia. 

Epäsäännöllinen päivä. Syödään mitä saadaan, välillä juodaan tuoremehua tai jotain vielä turmiollisempaa. Sitten ravintolaan – ja miten hemmetissä jonkin välimereisen mezze-annoksen kaikki osaset merkkaisi ruokapäiväkirjaan? Kaikki ui öljyssä, ja koska kaikkea on maistettava ainakin vähäsen, niin lopulta tulee syötyä kuitenkin varmaan enemmän kuin pitäisi. Tai niin luulen, sillä omaan kylläisyysmekanismiin ei väsyneenä ja mitä sattuu syöneenä ole edes sen vertaa luottamista kuin muuten. Takaraivossa takoo paniikki: hitto vie, nyt tuli syötyä liikaa, mitämäteen mitämäteen, nyt meni taas hukkaan koko kahden viikon järkevät syömiset...

Kotiin ja normikuvioihin palattua kaikki tuntuu lapsellisen helpolta. Syödään simppeleitä perusruoka-aineita, ei mitään mysteerisössöjä, joten kaikki on helppoa merkata ruokapäiväkirjaan. Ja tällä tavalla jo 1500 kcal/pv tuntuu suorastaan paljolta, ainakaan nälkä ei kiusaa missään vaiheessa.

Olen sokea nuorallatanssija. En voi kulkea muuta kuin suoralla, tiukasti määritellyllä reitillä, niin että joku ohjaa, koska tiedän, että omiin aistimuksiini ei ole luottamista. Elimistö ei sano, mitä tarvitsen ja paljonko, ei ainakaan etukäteen – jälkeenpäinhän sitä kyllä tietää, onko ähky vai hyvä olo, mutta silloin on myöhäistä rypistää. 

Voi kun joskus voisi luottaa omiin tuntemuksiinsa. Voi kun joskus voisi syödä sen mukaan, miltä tuntuu, eikä sen mukaan, mitä tietää saavansa syödä.